Taidetta taivaan hohtavista kaasuista

Jukka-Pekka Metsävainio on luontokuvaajien tapaan kärsivällinen mies. Kun perinteinen luontokuvaaja saa ikuistettua digikamerallaan sopivan hetken luonnosta sekunnissa tai sen sadasosassa, Metsävainio näkee kuvauksensa lopputuloksen vasta vuorokausien tai jopa vuosien jälkeen. Hän on käyttänyt yhden luontokuvan ottamiseen pisimmillään 150 tuntia. Hänen kameransa on kirkkaana ja pimeänä yönä kohdistettuna 1 000 – 20 000 valovuoden päässä taivaalla sijaitsevaan kaasupilveen.
Tähtitaivaan kuvaaminen on teknisesti vaativaa. Kun maapallo pyörii, kaasupilvet sekä tähdet näyttävät liikkuvan ja samalla pitäisi käyttää pitkiä valotusaikoja.
Ilman erikoislaitteistoa ei synny Jukka Pekka Metsävainion taideteoksia.
Hänen erikoiskameransa on kiinnitetty pyörivään kuvauspöytään, jotta se pysyy tarkasti kohdistettuna valovuosien päässä sijaitsevaan kohteeseen.
– Seurantajalusta on tavallaan väärinpäin toimiva kello, joka kalibroidaan 1/3600 asteen tarkkuudella maapallon akselin suuntaiseksi. Lisäksi toinen erillinen kamera on kohdistettu tähteen, minkä avulla järjestelmä korjaa liikettä. Tähtitaivaan kuvaaminen vaatiikin perfektionistin luonteen, Metsävainio sanoo.

Jukka-Pekka Metsävainion kuvia ei ole lainkaan manipuloitu, vaikka ne koostuvat kymmenistä erillisistä valotusjaksoista.
– Ottamiani kuvia ei ole manipuloitu, vaan ne täyttävät tieteellisen kuvaamisen kriteerit, hän toteaa.
Astrokuvauksessa osavalotetaan kuva pätkissä. Kahden tunnin valotusaika voi muodostua vaikkapa neljästä puolen tunnin valotuksesta, jotka pinotaan yhteen.
– Keskimäärin kuvieni valotusaika on 25 tuntia ja on ymmärrettävää, ettei sitä voi valottaa yhdessä yössä, vaan valotusta jatketaan vuorokauden, viikon, kuukauden tai vuoden päästä. Kuvausoptiikan kohdistan koordinaattien ja tähtien avulla, jotka ovat tavallaan taivaan sormenjälkiä, Metsävainio kertoo.
Valotuksen jatkaminen on mahdollista, koska kuvauskohteet sijaitsevat tuhansien valovuosien päässä. Maapallolta katsottuna niissä ei näytä tapahtuvan minkäänlaista liikettä elinaikanamme.
Yksi 25 tunnin valotusaika saattaa olla muodostunut noin 75:stä erikseen valotetusta ja samasta paikasta otetusta kuvasta.
Yhdessä talvessa voi saada otettua vain 10 – 15 kuvaa, jos hyödyntää kaikki kirkkaimmat yöt kuvaamiseen.

Tähtitaivaan värikuvat on ikuistettu mustavalkokameralla. Värit saadaan esiin kolmella eri värisellä suodattimella, joita käytetään kuvauksessa.
Taivaannäkymät, joita hän on kuvannut, ovat usein hyvin laajoja, jopa kymmeniä tai satoja kertoja kuun kokoisia alueita.
Jukka-Pekka Metsävainion kuvausväline on erikoisvalmisteinen. Yli 20 000 euron arvoisessa kamerassa kuva tallentuu miinus 60:een asteeseen jäähdytetylle kennolle.
– Jäähdytys vähentää kuvan kohinaa, hän kertoo.
Tähtitaivaan kuvaamisessa voi hänen mukaansa käyttää myös nykyaikaisia digitaalisia järjestelmäkameroitakin.
– Tähtitaivaasta saa järjestelmäkameralla, lyhytpolttovälisellä optiikalla ja kiinteällä jalustalla hyviä kuvia, eivätkä tämän kokoonpanon rajat kuvaamisessa tule vastaan välttämättä koskaan, Metsävainio toteaa.

Oulussa asuvan Jukka-Pekka Metsävainion kuvat ovat lumoavia.
– Olen viime vuosina kuvannut tuhansien valovuosien päässä sijaitsevia hehkuvia kaasuja. Kaasu hohtaa omaa valoa, kuten loisteputkissa.
Taidekuvia on julkaistu muun muassa Nasan, National Geographicin ja Daily Mailin julkaisuissa.
Suuria valokuvavedoksia löytyy myös julkisista tiloista tai vaikkapa koulujen seiniltä eri puolilta Suomea.
Perinteisten revontulien kuvaamisesta hän ei ole kovin kiinnostunut. Revontulia kuvataan myös erilaisella kalustolla.
– Revontulet ovat tällaiselle syvän taivaan kuvaajalle vain yksi muoto valosaasteesta, sillä revontulien aikaan ei voi kuvata kaasupilviä, hän kertoo.
Kouvolassa Jukka-Pekka Metsävainion ottamia kuvia ja videoteoksia on esillä 2. – 29.9. välisenä aikana Kauppakeskus Veturissa Konut Tählet -yhdistyksen juhlanäyttelyssä.
Hannu Helineva

Lisätietoa: http://astroanarchy.zenfolio.com/

Sato talteen Manskin päättäjäisissä

Ilmassa on positiivista virettä. Tätä mieltä on Kouvolan kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki, joka avasi Sadonkorjuupäivän tapahtuman kävelykatu Manskilla lauantaina.
– Vaikka Ratamo-hanke on jäissä, monet kaupungin elinvoimaisuutta vahvistavat hankkeet ovat nytkähtämässä eteenpäin. Yksi niistä on keskustan vetovoimaisuuden vahvistaminen. Nyt suunnitelmat ja pohdinnat ovat muuttumassa käytännön teoiksi, hän sanoi.
Hän luonnehti Sadonkorjuupäivän tapahtumaa myös Manskin päättäjäisiksi, sillä kävelykadulla on käynnistymässä mittava remontti, jossa muun muassa uusitaan kadun pinta ja asennetaan lämmitys sen alle.
– Saneerauksen ykkösvaiheessa Manski menee hupun alle. Paljon on puhuttu kiinalaisista kivistä, mutta tärkeämpää on se, mitä niiden päälle tulee, Lamminmäki muistutti.

Kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki poimi keskustan kehittämishankkeista myös Hallituskadun muuttamisen kaksisuuntaiseksi ja linja-autoaseman kaukoliikenteen bussiterminaalin siirron uuteen paikkaan.
Bussiterminaali sijoittuu tämänhetkisissä kaavailuissa entisen virastotalon ja rautatieaseman väliselle alueelle, jossa on nykyisin VR:n omistama paikoitusalue.
Kaukoliikenteen linja-autot pysähtyisivät uudessa bussiterminaalissa. Paikallisliikenteen linja-autojen pysäkit sijoittuisivat molemmin puolin Hallituskatua.
Sää suosi Sadonkorjuupäivän tapahtumaa lauantaina. Väkeä oli sadoittain liikkeellä jo heti aamun tunneista lähtien.
Sadonkorjuupäivän järjesti jo 22. kerran Kouvolan ydinkeskusta ry yhteistyössä kaupunkilehti Vartin kanssa.
Hannu Helineva

Markkinat ilman pahennusta Elimäellä

VARTIN KYSYMYKSET  Elimäen Pestoomarkkinat yhdistyksen puheenjohtajalle Kari Aallolle.

Mitä pestoomarkkinoilla on alun perin tarkoitettu?
— Siellä isännät pestasivat piikoja ja renkejä palvelemaan taloihinsa seuraavaksi vuodeksi. Uskoisin, että samalla on vietetty pitkä viikonloppu, ja miestä väkevämpää on jonkin verran virrannut. On ollut kansanjuhlaa, tanhua ja soittoa. Laulua ja oksennusta.

Nykymuotoisia Pestoomarkkinoita on vietetty Elimäellä vuodesta 1975. Mistä tapahtuma sai alkunsa?
— Silloiset vahvat kulttuuripersoonat miettivät, mikä kylätapahtuma Elimäen kuntaan saataisiin. Joka puolella alkoi olla jotain tapahtumaa, mutta meillä ei mitään. Idea saattoi saada alkupotkua Elimäen nuorisoseuran muutamaa vuotta aiemmin tekemästä Pestoomarkkinat-näytelmästä, jonka MTV kuvasi ja esitti televisiossa.

Tapahtuma levittäytyy kolmelle päivälle. Mitä kaikkea on tarjolla?
— Pääasia on lauantain markkinatori, mutta muutkin seurat ja yhdistykset ovat halunneet järjestää samana viikonloppuna jotain ja liittäneet tapahtumansa nimeen pestoo-sanan. Ja hyvä näin — sillä tavoin on saatu kylälle kolmen vuorokauden tapahtumarypäs. Perjantaina on jalkapallopuulaakin loppukilpailu ja Pentin hölkkä -juoksukisa, joka on Pestoomarkkinoiden ikäinen tapahtuma. Lauantaina on nuoremmille Pestoorock paikallisessa kapakassa ja vanhemmille tanssit Vilppulassa. Pyhänä aloitetaan kansanlaulukirkolla. Sitten ohjelmassa on pestoolounas ja Pohjois-Kymen musiikkiopiston konsertti koulukeskuksella. Pukkilan Hannu kierrättää kiinnostuneet hautausmaalla ja kertoo muun muassa muistomerkeistä. Neljän maissa loppuu.

Kuinka laajalta alueelta myyjät tulevat markkinoille?
— Hyvinkin laajalti pitkin Etelä-Suomea. Hartolassa on markkinat samaan aikaan, ja osa menee sinne.Onneksi olemme halvemman paikkamaksumme ansiosta voittaneet joka vuosi jonkin verran väkeä Hartolasta. Satakunta eri henkilöä on varannut myyntipaikan.

Markkinoilla valitaan kaksi Elimäkeä tunnetuksi tehnyttä henkilöä Elimäen piiaksi ja rengiksi. Mitä heidän tehtäviinsä kuuluu?
— He edustavat Elimäkeä ja pestootoimikuntaa erilaisissa tapahtumissa. Muun muassa heti sunnuntaina he lukevat tekstin kirkossa. Sitten on tilaisuuksia, joihin heidän toivotaan tulevan: syntymäpäiviä, häitä ja kylvöjen siunaamista. Kun itse olin renkinä joitakin vuosia sitten, keikkoja kertyi parikymmentä vuoden aikana.

1800-luvulla pestoomarkkinat herättivät niin paljon pahennusta, että ne yritettiin lakkauttaa siinä onnistumatta. Vieläkö tällaista henkeä on jäljellä?
— Enää ei ole ollut sellaista meininkiä kuin aikoinaan. Ainoa viime aikojen pahennuksen herättäjä on ollut Aarne Tenkasen esiintyminen markkinatorin pääjuhlassa kaksi vuotta sitten. Jokunen mamma tuli sanomaan, että ”tuollaista musiikkia”, vaikka Tenkanen ei ollut vielä esiintynyt.
Kimmo Puhakka
Elimäen Pestoomarkkinat, pe-su 2.—4.9., www.pestoomarkkinat.fi.

Viikon lukijakuva

 

 

 

Klikkaamalla "Kaupunkilehdet kiitos!" -kuvaa, voit imuroida Sanomalehtien liiton sivulta tekstin postilaatikkoosi tai oviluukkuun, jolloin kotiisi jaetaan vain kaupunkilehti, mutta ei suoramainoksia.