Kymenlaakson kesä tarjoaa tänä kesänä satoja tapahtumia jokaiseen makuun. Vartti teki tapahtumista muutamia mielenkiintoisia poimintoja Kotkasta ja Kouvolasta.
Kesätapahtumien vauhtiviikonloppu on heti kesän alussa, jolloin on tarjolla useita menoja.
Kesän ensimmäisiin tapahtumiin Kotkassa kuuluu Kymijoen Lohisoitto. 5.-9. kesäkuuta järjestettävän festivaalin ohjelmisto tarjoaa kuultavaa sekä klassisen musiikin ystäville että populaarimusiikin faneille. Konserttipaikkoja on useita ympäri Kotkaa. Esiintyjäkaartiin kuuluvat muun muassa laulaja Emilia Vesalainen, Kelemen Quartet, sopraano Pia Freund, Goon ja Anders Mustonen Crossover Quartet.
Kouvolassa alkukesän tapahtumista ensimmäisenä avaa porttinsa Erämessut Korialla 7.-9. kesäkuuta. Jo yhdeksännen kerran järjestettävien messujen teemana on tänä vuonna Löydä aito luontosi.
Kuusankoskitalon pihanäyttämöllä on 5. kesäkuuta alkaen kesäsattumia eli musiikki- tai tanssiesityksiä. Jaakonpuiston kesäesityksissä taas teemana on puhallinmusiikki ja esityspäiviä ovat torstait.
Kouvolan Komia -musiikkitapahtumassa 7.-8. kesäkuuta esiintyvät muun muassa Irina, Liisa & Dem Babies ja Kalle Ahola. Tapahtuman yhteydessä valitaan toistamiseen Kouvolan Komia. Lasten Kouvolan Komiassa on ohjelmaa kävelykatu Manskilla. Hieman isommille nuorille on tarjolla Kellareista Manskille -bänditapahtuma.
Kymi GP -ravitapahtuman päiväksi on valikoitunut lauantai 15. kesäkuuta.
Tapahtumia riittää heinäkuullekin. Merivoimien vuosipäivänä 9. heinäkuuta, Merikeskus Vellamon vieressä oleva näyttelyalue on avoinna yleisölle. Tapahtumassa on myös vierailevia aluksia.
Varissaaressa rokki raikaa. Viikko juhannuksesta esiintyjävuoron saavat Edu Kettunen ja Simo Sahari Duo. Heinäkuun 6. päivänä teemana on Rock & Food. 13. heinäkuuta vietetään suosittua Varissaari Rock -tapahtumaa. Loppukesästä esiintyvät muun muassa Dave Lindholm ja 20-vuotisjuhlavuottaan viettävä Tö Keripukit.
Kotkan odotetuin tapahtuma lienee tänäkin kesänä Meripäivät, jolloin nelipäiväinen tapahtuma tuo kaupunkiin valtavasti kävijöitä ja vierailevia aluksia satamaan. Suomen suosituimpiin ja suurimpiin tapahtumiin kuuluva Meripäivät tarjoaa avajaisparaatin, lukuisia konsertteja eri lavoilla, suurmarkkinat, Lasten Meripäivät, Itämeri-kylän, katuteatteria, urheilutapahtumia, tivolin, taidenäyttelyitä sekä lukuisia muita tapahtumia. Meripäivillä esiintyvät esimerkiksi paluun tehnyt J. Karjalainen, Mr. President, Pandora, Apulanta sekä Dingo ja PMMP. Meripäivien ajan liikennöi myös nostalginen höyryveturi Ukko-Pekka.
Kotkan kestävän musiikin yhdistys järjestää 16.-17. elokuuta Dark River Festivalin, jolla esiintyvät Kalmah, Pain Confessor, Santa Cruz, Kreyskull sekä myöhemmin ilmoitettavia esiintyjiä.
Elokuun 31. päivänä Kotkassa tunnelmoidaan iltapimeässä, jolloin vietetään Muinaistulien yötä. Kotka-seura järjestää Katariinan Meripuistossa elokuun viimeisenä lauantaina tapahtuman, jota vietetään samanaikaisesti kaikissa Itämeren rantavaltioissa. Kävijöiden toivotaan tuovan mukanaan taskulampun tai lyhdyn.
Iitin musiikkijuhlilla 12.-15. kesäkuuta kuullaan musiikkia monipuolisesti, muun muassa The Beatles -teemainen konsertti Verlassa.
Löytty Open Air -tapahtuman esiintyjinä Elimäen Lakiasuolla lauantaina 29. kesäkuuta ovat tänä vuonna Harri Marstio, Moog in Bändi, Kengurumeininki ja Vokki-Myyrät. Tapahtuma on avoin kaikenikäisille.
Korian Pioneeripuistossa tapahtuu myös 12.-13. heinäkuuta, jolloin Pioneerifestivaalien lavalle kapuavat muun muassa Mokoma, Haloo Helsinki, Michael Monroe, Petri Nygård, Kotiteollisuus sekä Turmiön Kätilöt. Tykkimäen huvipuiston Huvilavetilla esiintyvät kesällä Juha Tapio, J. Karjalainen, Yö, Kaija Koo, Laura Närhi ja Popeda. Kauden päättäjäisissä viihdyttää Cheek.
20.-21. heinäkuuta Kasarminmäen maastossa vietetän Jättömaa-festivaalia. Kyseessä on poikkitaiteellinen kulttuurifestari kaikenikäisille.
Ohjelmassa on musiikkia, teatteria, kuvataidetta ja muun muassa runoutta ja tanssia.
Kouvolan kesässä on tarjontaa myös autoharrastajille.
Sunnuntaina 14. heinäkuuta kokoontuu Tykkimäen huvipuistoon Chevrolet Corvetteja eri vuosikymmeniltä. Klo 17 alkaen Corvette-letka kurvaa kaupungin läpi Korjalaan.
Lauantaina 27. heinäkuuta avautuu Tykkimäen moottoriradalla Automobiilikerhon järjestämät Harrasteajoneuvomarkkinat ja rompetori.  3. elokuuta vietetään Prisman parkkihallissa Impedanz Tuning ry:n jo perinteeksi muodostunut Kouvola Night Cruising -tapahtumaa.
Verlan aika -keskiaikatapahtuma kutsuu kävijöitä 3.-4. elokuuta.
Kouvolan syksy käynnistyy tuttuun tapaan Taiteiden yöllä perjantaina 16. elokuuta, jolloin tuhannet kansoittavat kaupungin keskustan sekä museokorttelin Kaunisnurmella.
Muutamat tapahtumat ovat koko Kymenlaakson yhteisiä.
8. kesäkuuta Kymenlaaksossa avautuu kesän ajaksi mielenkiintoinen Länsi-Kymen Kulttuuritie, noin 30 kilometrin mittainen opastettu tapahtumatie Elimäen kartanoilta Strömforsin ruukkikylään.
Matkan varrella kävijöille on tarjolla muun muassa kulttuurihistoriaa, musiikkia, kesäteatteria, ruoka- ja puutarhakokemuksia sekä pop up -ravintoloita.
10. elokuuta taas vietetään koko Kymenlaakson yhteistä Kymijokipäivää, jolloin joen varrella tapahtuu Kotkasta Kouvolaan.

Marjo Latvanen

Videokamera pyörii. Se tallentaa kyläjuhlien menoa. Kuvissa vilahtelevat tutut kasvot. Pääosassa ovat kyläläiset. Kun kuvapätkät on leikattu, videotallenne siirtyy muutaman katsomiskerran jälkeen kirjahyllyyn tai unohtuu tietokoneen kovalevylle muiden videoiden joukkoon. Kiinnostaisivatko kotivideot naapureita tai kylän asukkaita? – Suomen elokuvasäätiön toimitusjohtajan Irina Krohnin mielestä ne kiinnostaisivat.
Hänen mielestään elokuvateatterit ja kyläläiset voisivat järjestää asukkaiden yhteisiä kotivideotilaisuuksia, jossa näytettäisiin paikallisesti kuvattuja ja leikattuja elokuvia.
Irina Krohn on vilpittömästi innostunut esitellessään tätä ideaa Suomen kaupunkilehtien päätoimittajat ry:n uutisseminaarissa.
– Digitalisoituminen tuo paikallisuuden elokuvateattereihin. Ne voisivat olla osa paikalliskulttuuria. Niissä näytettäisiin vaikkapa oman alueen tapahtumista tai muista asukkaita kiinnostavista tilaisuuksista kuvattuja ja tehtyjä videoita. Elokuvateattereissa voitaisiin järjestää eräänlaisia oman kylän tai kaupungin kotivideoiltoja, Irina Krohn visioi.
Teknisesti kotivideoiden näyttäminen on mahdollista nykyaikaisissa elokuvateattereissa. Ennen elokuvat näytettiin 35-millisinä filmeinä, mutta ne ovat siirtyneet historiaan ja digitaalitekniikan mukana elokuvat ovat tänä päivänä sähköisiä tiedostoja.
– Ei paikallisten elokuvien näyttäminen ole mitenkään poissuljettu asia. Esimerkiksi Kouvolan seudulla on paljon kuvaajia, jotka ovat tehneet laadukkaita dokumentteja ja paikallisia elokuvia. Paikallisia esityksiä voisi olla dokumentti-pohjalta. Sen sijaan en oikein lämpene amatööritasoisille kotivideoille, joille You Tube tarjoaa internetissä erinomaisen estradin, toteaa toimitusjohtaja Jukka Koistinen.
Hän omistaa Kouvolassa Kino-Kouvon ja Kuvaportin elokuvateatterit.
Koistinen kertoo, että paikallisista videoilloista aiheutuisi kustannuksia elokuvateattereille ja siksi niistä jouduttaisiin perimään jonkinlainen sisäänpääsymaksu.
Amatööritasoiset kotivideoillat sopisivatkin parhaiten maaseutuelokuvateattereihin, joita ylläpitävät urheiluseurat tai kunnat.
– Kaupunkiteattereille elokuvien esittäminen on liiketoimintaa ja käytännössä prime time -esitysajat on siis myyty. Harrastajapohjaiset kotivideoillat sopisivatkin maaseututeattereihin, joissa ei muutenkaan ole näytöksiä seitsemänä päivänä viikossa, Koistinen toteaa.

Hannu Helineva

VARTIN KYSYMYKSET muusikko Esa Kotilaiselle, jonka omistamia soittimia on esillä Kuusankoskitalolla.

Esa Kotilainen, Haitarista syntetisaattoriin -näyttelyssä esitellään omistamiasi soittimia. Mitä kaikkea täällä on nähtävillä?
– Täällä on esillä lähinnä 70-luvun progressiivisen musiikin instrumentteja, kuten Minimoog, Hammond B3 ja Mellotron. Soittimia on käytetty levytyksissä ja keikoilla. Monet soittimet ovat kiertäneet kanssani maailmaa esimerkiksi Tokiossa, Atlantassa sekä Kanadassa. Haluan korostaa, että en ole soitinten keräilijä, vaan niiden käyttäjä. Nämä ovat yhä käytössä olevia muusikon instrumentteja, jotka on tuotu kotistudiostani, jossa ne on aseteltu samalla tavalla rinkiin kuin näyttelyssäkin. Näyttelytila siis muistuttaa hyvin paljon studiota.

Mistä lähti ajatus näyttelyn järjestämiseen?
– Ensimmäisenä näyttelyä ehdotti Reijo Vaurula Kinnosta. Osittain tämä liittyy viime vuonna saamani Kouvolan kulttuuripalkinnon jälkimaininkeihin. Aluksi näyttelystä oli tarkoitus tehdä laajempikin, mutta rahoitus riitti lopulta juuri tämänkokoiseen näyttelyyn.

Missä näitä soittimia voi kuulla?
– Teen elektronimusiikkia, enkä ole soittanut popyhtyeissä sitten 70-luvun alun, jolloin soitin Kirkan ja Dannyn yhtyeissä. Olen soittanut jo yli 40 vuotta progemusiikkia. Progemuusikolla on aina useita projekteja meneillään ja yhteistyötä tehdään eri kokoonpanoista ja eri maista tulevien muusikoiden kanssa. Aivan pian olen lähdössä Norjan Altaan maailman alkuperäiskansojen konferenssiin esiintymään nelihenkisen yhtyeen kanssa. Olen kokoonpanon ainoa suomalainen soittaja. Syys-lokakuussa teemme yhteisen kiertueen Helsingistä pohjoiseen.

Näyttelyssä on esillä myös Mellotron. Mikä tekee tästä soittimesta niin harvinaisen?
– Mellotron on mekaaninen ja outo laite, eikä niitä ole tehty maailmalla kuin noin 3000 kappaletta. Suomessa on niitä neljä ja minulla on niistä kaksi. Mellotron vaatii jatkuvaa hoitoa. Se on hyvin herkkä soitin ja arka esimerkiksi lämpötilanvaihteluille. Tämä Mellotron on ollut kiertämässä kanssani muun muassa Hectorin Lapsuuden loppu -kiertueella vuonna 1974. Mellotroneja ei enää ole myynnissä missään, niitä on vain yksityisillä eri puolilla maailmaa. Sen sijaan tänä päivänä voi hankkia digitaalisen Mellotronin eli Memotronin, jossa äänet ovat lähempänä aitoa virettä. Aidossa Mellotronissa äänet ovat vähän falskeja, mutta toisaalta siitähän se Mellotronin sympaattinen äänimaailma tulee.
Miten näyttely on herättänyt kiinnostusta?
– Tämä ei ole mikään maisemataulunäyttely, vaan soitinten taustoista on vähän tiedettävä, jotta näyttely aukeaa. Olen käynyt kertomassa näyttelystä esimerkiksi musiikkiluokkalaisille. Monia kiinnostaa, miltä näyttävät livenä samat soittimet, joita on kuunneltu 70-luvun progelevyiltä useaan kertaan. Samanlaisia soittimia ovat käyttäneet mm. Moody Blues, King Crimson sekä The Rolling Stones. Eniten kunnioitusta herättää juuri Mellotron. Moni haluaa nähdä, miltä se oikeasti näyttää.

Näyttelyn yhteyteen liittyy myös Esan vieraana -konserttisarja. Voisitko kertoa esityksistä hieman?
– 26.5. on vuorossa sähkömusiikin ambient-ilta, jossa soitan Olhavan kaakkureiden kanssa. Olen nauhoittanut kaakkureiden ääniä Olhavalla. Liikun paljon luonnossa ja äänitän siellä elementtejä esityksiini sekä levyille. 29.5. on vuorossa haitari-ilta, jolloin soitan musiikkia Aamu joella- ja Perhosniitty-CD-levyiltäni. Lisäksi 14. kesäkuuta minä ja muut Wigwamin entiset soittajat esiinnymme House of Rockissa. Soitamme Wigwam-musiikkia.

Esillä on myös soitinkoteloita. Mitähän kaikkea ne osaisivat kertoa vartissa?
– Soitinkotelot kuuluvat olennaisena osana kiertämiseen. Ilman niitä instrumentti ei liiku mihinkään. Voisi sanoa, että mitä pienempi soitin, sitä enemmän se on nähnyt maailmaa. Minimoog on käynyt Tokiossa, Atlantassa ja Kanadassa sekä monessa muussa massa. Se on myös kokenut kovia. Kerran siitä meni lentokoneen ruumassa kulmat kurttuun, toisen kerran koskettimet olivat menneet sisään. Mutta ne on onneksi aina saanut korjattua.

Marjo Latvanen

Viikon lukijakuva