Kalastuslaki toi uusia rajoituksia ja alamittoja

Vuodenvaihteessa voimaan tullut uusi kalastuslaki vaatii vapaa-ajan kalastajilta lisää tarkkaavaisuutta.
Onkiminen ja pilkkiminen ovat kiellettyjä vaelluskalavesistön virta- ja koskialueilla.  
— Kymijoki on Keltin ja Ankkapurhan välistä aluetta lukuun ottamatta määritelty vaelluskalavesistöksi, Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kalastusmestari Vesa Vanninen sanoo.
Keltin ja Ankkapurhan välisellä alueella on siis mahdollisuus viehekalustukseen pelkällä kalastuksenhoitomaksulla.
Virta-ja koskialueiden määrittely on hieman mutkikkaampi juttu. Aiemmin laissa puhuttiin virta- ja koskipaikoista. Terminä alue on hieman laajempi käsite. Vaelluskalavesistöt löytyvät kalastusrajoitus.fi-sivustolta.
 
Uudessa laissa halutaan suojella uhanalaisia kalakantoja. Kymijoellakin esiintyvä luonnonvarainen taimen on rauhoitettu koko maassa Lappia lukuun ottamatta.
Myös erittäin uhanalaiseksi määritelty luonnonvarainen järvilohi on kokonaan rauhoitettu.
Taimen ja lohi ovat kokonaan rauhoitettuja joissa ja puroissa syyskuun alusta marraskuun loppuun, jotta kalojen kutu voitaisiin turvata.

Laki tekee eron istutettujen ja luonnonvaraisten lohien ja taimenten välillä. Luonnonvaraisessa lohessa on lohikaloille tyypillinen rasvaevä, istutetuista kaloista rasvaevä poistetaan.
Kun järvilohi ja luonnonvarainen taimen ovat rauhoitettuja, tulee kalastajille eteen tilanteita, joissa ylös nostettu kala pitää päästää takaisin veteen, kun rasvaevätunnistus on tehty. Sama tilanne tulee alamittaisten kalojen osalta, joten aivan uudesta asiasta ei ole kyse.
Kalastusmestari Vesa Vanninen sanoo, että kalastaja voi tehdä paljonkin sen eteen, että kerran ylös nostettu kala pääsee mahdollisimman hyvässä kunnossa takaisin veteen.
— Kalaan pitää koskea mahdollisimman vähän ja koukku pitää poistaa hellävaroen, ei repimällä, Vanninen opastaa
Ratkaisevaa kalan elinkelpoisuudelle on Vannisen mukaan veden lämpötila. Mitä lämpimämpää vesi on, sitä huonommin vaurioitunut kala selviää.
Yli 20 asteen vedessä irti laskettujen lohikalojen kuolleisuus kasvaa nopeasti.
— Eri kalalajit selviävät eri tavalla ja silläkin on vaikutuksensa, kuinka syvältä kala on nostettu. Syvältä nostettu kala saattaa olla jo aika heikossa kunnossa, Vanninen sanoo.
Verkkokalastuksessa uusi kalastuslaki rajaa verkkojen maksimimäärän kahdeksaan. Suurempi verkkomäärä on sallittu vain kaupallisille kalastajille.
Verkkokalastajien määrä on viime vuosina ainakin sisävesillä laskenut nopeasti. .
— Nuoret tuntuvat hankkivan kalansa ihan muulla tavoin kuin verkoilla, Vanninen sanoo.

Vapaa-ajan kalastuksessa on nyt sallittua enintään yhden rasvaeväleikatun järvilohen ottaminen saaliiksi kalastajaa ja vuorokautta kohti.
Uistelukilpailija tämä määräys ei Vannisen käsityksen lopeta.
— Kalastusasetuksessa sanotaan, että saaliiksi saa ottaa vain yhden lohen vuorokaudessa. Ja onhan uistelukilpailussa paljon muita kaloja pyydettävänä.
Kalastajien kannattaa Vannisen mukaan tarkistaa myös uudet kalojen alamitat. Kuhan pyyntimitta on noussut 37 sentistä 42 senttiin. Istutetun taimenen alamitaksi määriteltiin 50 senttiä. Lohen alamitta on 60 senttiä.
Harjuksen alamitta on sisävesissä 35 senttiä, meressä rauhoitettu kokonaan. Lohien kiintiö vapaa-ajan kalastuksessa on kaksi kappaletta/kalastaja yhden vuorokauden aikana.

Jarmo Hämäläinen

Kouvolan lähin laajan päivystyksen sairaala Lahdessa

Jos sosiaali- ja terveysministeriön esitys toteutuu, Kouvolan lähin laajan päivystyksen sairaala on tulevaisuudessa Lahdessa. Toiseksi lähin vaativiin hoitoihin erikoistunut ympärivuorokautinen päivystyssairaala olisi Lappeenrannassa. Ministeriö on esittänyt, että vaativin ympärivuorokautinen päivystys keskitetään Suomessa 12 sairaalaan.
Kaikki viisi yliopistollista sairaalaa Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa tarjoaisivat korkeatasoisinta erikoishoitoa. Seitsemän muuta laajan päivystyksen keskussairaalaa olisivat Lappeenrannan ja Lahden lisäksi Porissa, Seinäjoella, Jyväskylässä, Joensuussa ja Rovaniemellä.

Matka-aika lähimpään laajan päivystysyksikön sairaalaan olisi puolella suomalaisista alle puoli tuntia ja 80 prosentilla alle 50 minuuttia.
Kouvolalaisittain valtaosa asukkaista kuuluu siihen 20 prosenttiin, joiden matka-aika päivystyssairaalaan kestäisi enemmän kuin 50 minuuttia.
Kouvolan Kauppalankadulta Lahden keskussairaalaan on 66,5 kilometriä ja autolla sinne sinne ajaa Google Mapsin mukaan 57 minuutissa.
Inkeroisista Lahteen on matkaa 93,9 kilometriä ja sen ajamiseen valtateiden kautta kuluu tunti ja 16 minuuttia. Jaalan kirkonkylästä Lahteen ajaa Vierumäen kautta 62,5 kilometrin matkan 55 minuutissa.
Lappeenrannan keskussairaala puolestaan on Kouvolan Kauppalankadulta 88,5 kilometrin päässä ja automatkaan kuluu tunti ja 16 minuuttia. Inkeroisista kilometrejä tulee valtateitä pitkin 108 ja matkan taivaltaa autolla vajaassa puolessatoista tunnissa. Jaalasta Lappeenrantaan ajaa 113 kilometrin välimatkan samassa ajassa.
Tuohikotista katsottuna Lahteen on 20 kilometriä pidempi matka kuin Lappeenrantaan. Tuohikotista Lappeenrantaan ajaa Savitaipaleen kautta tunnissa ja 10 minuutissa. Matkan pituus on 79 kilometriä. Lahden keskussairaala vastaavasti sijaitsee Tuohikotista sadan kilometrin päässä ja aikaa sen ajamiseen kuluu tunti ja 21 minuuttia.

Sosiaali- ja terveysministeriön kaavailujen mukaan Kotkan keskussairaalassa sekä Mikkelin, Savonlinnan, Hämeenlinnan, Vaasan, Kokkolan, Kajaanin ja Kemin sairaaloissa järjestettäisiin jatkossa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys.
Se kattaisi tavallisimmin tarvittavien erikoisalojen päivystyksen, sosiaalipäivystyksen ja tarpeen mukaisen suun terveydenhuollon päivystyksen. Kaikkein vaativimpia päivystysleikkauksia Kotkassa ei jatkossa tehdä.
Kuusankoskella Pohjois-Kymen sairaalasta lopetettaisiin joitakin toimintoja.
Ehdotuksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriö voisi myöntää poikkeusluvan ympärivuorokautiselle perusterveydenhuollon tai akuuttilääketieteen päivystykselle, mikäli erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit sitä perustellusti ja yksimielisesti esittävät.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevat lakiluonnokset lähtevät kesäksi lausuntokierrokselle. Lausuntoaika päättyy 10. syyskuuta.

Hannu Helineva

Rakkaudesta kromiin

VARTIN KYSYMYKSET  Swap & Meet -tapahtuman järjestävän FHRA Kouvolan puheenjohtajalle Kimmo Yli-Kojolalle.

Kenelle harrasteajoneuvotapahtuma on tarkoitettu?
— Kaikille, joita harrasteajoneuvot kiinnostavat — minkämaalaiset tai -ikäiset tahansa. Paikalle tulee noin 700 ajoneuvoa.

Minkä ikäisiä ajoneuvoja tapahtumaan yleensä tulee?
— Viime vuonna oli yksi lähes satavuotias auto, mutta yleisesti ottaen 1930—40-lukujen autot ovat vanhimpia ja 1950-lukulaiset hyvin edustettuina. Tältäkin vuosituhannelta löytyy tavaraa. Kyllä sinne yllättäviä tapauksia tulee, ja oikeastaan kaikki tulevat ajamalla.

Tapahtumassa jaetaan ajoneuvoille palkintoja monenlaisissa sarjoissa. Mitä ovat esimerkiksi hevosmiehen valinta, Ladies’ Choice ja Longest Distance?
— Hevosmiehen valinta on raviradan henkilökunnan mieluisekseen valitsema ajoneuvo. Ladies’ Choice on naisraadin omilla kriteereillään valitsema suosikki. En ole tarkasti perillä kriteereistä, mutta luulen, että väri, muoto ja söpöys vaikuttavat. Kunnolla ja merkillä ei ole väliä. Longest Distance -palkinnon saa pisimmän matkan päästä ajamalla paikalle tullut ajoneuvo. Parhaimmillaan matka on ollut 400—500 kilometriä. Myös paras polkuajoneuvo palkitaan.

Mitä muuta tapahtumassa voi tehdä kuin ihailla autoja ja moottoripyöriä sekä tehdä varaosakauppoja?
— Seurustella samanhenkisten hölmöjen kanssa ja ostaa kaikenlaista rompetta. Tapahtuman päätteeksi raviradalta lähtee autojen cruising-letka, ja illalla on vielä iltatapahtuma Elimäellä.

Millaisia harrasteautoja itselläsi on?
— Pari ajokuntoista ja erilaisia projekteja päällä. Pisimpään minulla on ollut vuoden 1956 Ford F-100 Pickup, joka on tälläkin hetkellä ajossa. Se on ollut minulla noin 14 vuotta. Ulkopinnaltaan se on melko alkuperäinen, vain maalausta on fiksattu hieman, mutta tekniikka on käyty kokonaan läpi. Sille saa joka vuosi tehdä jotain: öljytä, purkaa, laittaa takaisin. Kesän aikana näillä autoilla tulee ajettua yhteensä tuhansia kilometrejä.

Onko jotain tiettyä autoa, jonka hankkimisesta haaveilet?
— Se Pickup oli ensimmäinen haaveautoni, mutta varsinaisia lisähaaveita ei ole. 1950-lukulaiset ovat suosikkejani. Isot, muhkeat autot, joita on mukava ajaa. Tilaa löytyy ja voimaakin tarvittaessa.


Mikä sinua vanhojen autojen kunnostamisessa innostaa?
— Kai se on yksinkertaisesti viehtymys erilaisiin ajoneuvoihin ja tekniikkaan, jota pystyy jonkin verran itse laittelemaan. Koska itselläni ei ole automekaanikon koulutusta, olen joutunut opettelemaan kaiken itse. Jotkut selviävät rahalla, jotkut haluavat tehdä omin käsin. Ja apujahan aina löytyy — näiden kanssa ei jää yksin tielle.

Kimmo Puhakka
Swap & Meet -harrasteajoneuvotapahtuma ja rompetori Kouvolan raviradalla la 28.5. kello 10—16.

Viikon lukijakuva

 

 

 

Klikkaamalla "Kaupunkilehdet kiitos!" -kuvaa, voit imuroida Sanomalehtien liiton sivulta tekstin postilaatikkoosi tai oviluukkuun, jolloin kotiisi jaetaan vain kaupunkilehti, mutta ei suoramainoksia.