Valkealan kunnantalo myyntiin

Valkealan kunnantalo aiotaan panna myyntiin vielä tämän vuoden puolella. Noin 3 000 neliön rakennukset tyhjennetään toimistoista syksyn kuluessa sisäilmaongelmien takia.
Koulutoimiston väki on jo syyskuun alkupuolella muuttanut Kouvolan kaupungintalon tyhjiin toimistohuoneisiin. Varhaiskasvatuksen ja kuljetustoimiston parisenkymmentä työntekijää siirtyvät lähikuukausina kaupungintalolle. Lastensuojeluhenkilöstö sekä nuorisotoimiston esimiehet muuttivat jo aiemmin pois Valkealasta.
Vanhan kunnanviraston ongelmaksi on muodostunut ilmanvaihtojärjestelmän puuttuminen. Sekä vuonna 1956 valmistuneessa päärakennuksessa että siihen kytketyssä toimistotalossa on alunperin ollut vain painovoimainen ilmanvaihto. Alkuperäiseen kunnantaloon on myöhemmin asennettu ainoastaan ilmanpoistolaitteisto.
Painovoimaisessa ilmanvaihdossa talon ulkoseinissä on ilmanvaihtoventtiilejä, joiden pitäisi pitää sisäilma terveellisenä. Tarvittaessa raikasta ilmaa olisi päästettävä sisätiloihin ikkunoita avaamalla.
– Aamu alkaa sillä, että ovella otetaan happea. Sen jälkeen avataan ikkunat ja tuuletetaan huoneet. Mitä kylmempi sää ulkona on, sitä vähemmän voi ikkunoita pitää auki, kun toimistoon tulee vetoa ja kylmyyttä. Henkilöstöllä on ollut silmätulehduksia, silmien kirvelyä, hengitystievaivoja ja väsymistä. Kysymys on myös työssä jaksamisesta, kertoo palvelupäällikkö Helena Kuusisto, joka työskentelee kunnantalon toimistokerrostalossa.

Tyhjenevällä kunnanvirastolla ei ole kaupungille käyttöä tulevaisuudessa.
– Jos rakennukselle ei ole käyttöä näköpiirissä, ei sitä kannata ryhtyä korjaamaan. Remontin jälkeenkin syntyisi vain välttäviä tiloja. Valkealan kunnanvirasto tulee näillä näkymin myyntiin vuodenvaihteen tienoilla, kertoo kiinteistöpäällikkö Arto Kuitikka Kouvolan tilaliikelaitoksesta.
Jotta vanha kunnanvirasto voitaisiin pitää toimistokäytössä, olisi rakennuksessa toteutettava mittava peruskorjaus.
– Tekniikka on jo vanhaa. Taloon olisi remontin yhteydessä tehtävä muun muassa satojen tuhansien eurojen ilmanvaihtojärjestelmä. Ei tällaiseen hankkeeseen ryhdytä, kun rakennukselle ei ole käyttöä, Kuitikka sanoo.

Vanhaan kunnantaloon kytkeytyvä toimistokerrostalo on aikanaan ollut asuinkäytössä.
Kiinteistöpäällikkö Arto Kuitikka ei lämpene sille ajatukselle, että  Kustaa III tien varrella sijaitseva rakennus palautettaisiin alkuperäiseen käyttötarkoitukseen ja peruskorjattaisiin asuinkerrostaloksi.
– Ainakaan rakennusliikkeillä ei tunnu olevan halua tehdä asuntoja Valkealan kirkonkylään, eivätkä ne ole olleet kiinnostuneita virastotalosta epävirallisissa keskusteluissa. Eihän asiaa ole tietysti markkinoitu vielä kunnolla, mutta vaikuttaa siltä, ettei kiinnostusta ole ilmassa, sanoo Kuitikka.

Kouvolan Asunnot Oy:n toimitusjohtaja Auvo Viiru ei pidä taloudellisesti järkevänä ryhtyä muuttamaan vanhaa toimistotaloa asuinkerrostaloksi. Rakennukseen muodostuisi suhteellisen vähäinen määrä asuntoja, eikä lopputulos olisi riittävän kustannustehokas.
– Olemme miettineet paljon peruskorjaushankkeita. Käytännössä nykyisten rakennusmääräysten takia vanhan korjaamisessa ei usein ole järkeä – niin hullulta kuin se kuulostaakin. Kun rakennetaan uutta tai peruskorjataan vanhaa, niihin kohdistuvat samat rakennusmääräykset. Taloissa pitää olla vaikkapa tietyn levyiset ovet ja niiden on täytettävä esimerkiksi palomääräykset. Tilanne ei ole ainakaan helpottumassa, sillä ministeriössä laaditaan jälleen uusia entistä tiukempia rakennusmääräyksiin, Viiru toteaa.
Hänen mukaansa Kouvolan Asunnoilla on retro-henkisiä asuntoja Kuusankoskella. Entisen opettajien asuntolan asunnot ovat olleet kysyttyjä. Niissä on korkeat huoneet ja puulattiat.
Valkealan toimistokerrostalon muuttaminen retrohenkiseksi asuinkerrostaloksi edellyttäisi käyttötarkoituksen muutosta ja lupakäsittelyä.
– Jos asuintalossa ei ole esimerkiksi ilmanvaihtoa, ei siihen saa rakennuslupaa, sanoo Viiru.
Talon palauttaminen asuinkäyttöön tuo mukanaan myös muita ongelmia.
Vanhoissa kerrostaloasunnoissa on yleensä pienet wc-tilat. Nykyisin asukkaat haluavat, että asunnossa on tilava kylpyhuone. Monet asukkaat pitävät myös hissiä välttämättömänä, vaikka kolmikerroksisessa talossa se ei olekaan pakollinen.
– Emme ole kiinnostuneita muuttamaan Valkealan kunnanviraston toimistokerrostaloa asunnoiksi, vaikka paikka on upea, toimitusjohtaja Auvo Viiru toteaa.

Hannu Helineva

Viinan kirojen lähteellä

Kalle Lähde oli kirjailijavieraana Kouvolan pääkirjastossa viime torstaina. Häntä haastatteli Sakari Viinikainen.
Kalle Lähde puhui sekä alkoholismistaan että sitä kuvaavasta kirjastaan Happotesti. Lähde kertoi syntyneensä Raumalla merikapteenin ja opettajan perheeseen ja viettäneensä itsekin 10 vuotta merillä. Lähde on ammatiltaan kokki, mutta on kouluttautunut myös vanginvartijaksi.
Happotesti kuvaa noin pari kuukautta alkoholistin elämää. Sakari Viinikainen sanoi kirjasta, että sitä ei oikeastaan voi nauramatta lukea, niin tragikoomista kuvausta siinä on.
Lähteen vaimo oli sairaanhoitaja, joten tämä hoiti miestään ja tavallaan näin mahdollisti alkoholin käytön. Kalle Lähde tulkitsi asian niin, että vaimo sairastui läheisriippuvuuteen, eli hänkin oli alkoholismin vaikutuspiirissä.
Kalle Lähde kertoi olleensa katkolla 12 kertaa, ja aina katkon jälkeen alkoi uusi juominen. Viina on alkoholistille numero yksi, sitä pitää saada, vaikka se veisi kaiken muun. Vasta Loviisan Minnesota-hoito pysäytti Lähteen juomisen. Siellä hänet pantiin seinää vasten, siellä hänen piti tunnustaa tilanteensa, eli se että hän on alkoholisti ja että kyseessä on hoitoa vaativa sairaus.
Kirjaston tilaisuus nosti esiin sen, että kaikenlainen hyssyttely, paapominen ja piilottelu on pahinta, mitä alkoholistille voi tehdä, jos tällä on tarvetta parantua taudistaan.
Kissa on nostettava pöydälle, siitä se toipuminen sitten alkaa.
Kalle Lähde kertoi kirjoittaneensa ensi plogia verkossa, ja kun siellä eräs proffa oli huomannut hänet ja innosti julkaisemaan tekstit, siitä se kirjan teko alkoi.
Happotestiin on tulossa toinen osa, sitten tämä aihe on Lähteen mielestä kirjoitettu.

Ritva Sorvali

Eväitä hyviin elämäntapoihin

VARTIN KYSYMYKSET  Kymenlaakson Sydänpiirin toiminnanjohtajalle Tarja Mänttärille.

Kenelle ensi lauantain Sydän tekee hyvää -messut on suunnattu?
— Kaikille terveydestä kiinnostuneille ihmisille, mutta tiedämme, että pääasia kävijöistä on todennäköisesti eläkeikäisiä.

Mitä asioita messujen yleisöluennot käsittelevät?
— Liikunta tekee hyvää -luennolla annetaan vinkkejä ja ideoita siihen, miten jokainen voisi harrastaa enemmän liikuntaa ja innostua hoitamaan terveyttään liikunnan avulla. Syöminen tekee hyvää -luento tarjoaa vihjeitä parempiin valintoihin ruokalautasella. Kolmas luento on naurujoogaa, koska myös mielen hyvinvointi on tärkeää elämäntapamuutoksissa. Hyvällä mielellä jaksaa liikkua ja syödä järkevästi.

Millaisia tuotteita ja palveluita messuilla esitellään?
— Kehonkoostumus- ja kolesterolimittausta on tarjolla. Tunne pulssisi -kampanja opettaa tunnustelemaan pulssia, josta on mahdollista havaita eteisvärinä. Lisäksi esitellään muun muassa matkailua, kuntosalitoimintaa ja erilaisia ravintoainevalmisteita. Muisti-, diabetes- sekä allergia- ja astmayhdistykset jakavat terveystietoa.

Ketkä yleensä liittyvät sydänyhdistyksiin?
— Kymenlaakson Sydänpiirin alueella on kahdeksan sydänyhdistystä. Jäseniksi liittyvät yleensä ne, jotka ovat sairastuneet sydänsairauteen. Jonkin verran on ammattihenkilöitä, sydänsairaiden puolisoita tai muuten vain asiasta innostuneita.

Kiinnittävätkö ihmiset yleensä tarpeeksi huomiota terveellisiin elämäntapoihin?
— Moni alkaa kiinnittää huomiota siinä vaiheessa, kun jotain jo ilmenee — kun kolesteroli tai verensokeri on koholla. Jotkut havahtuvat vasta sitten, kun ovat käyneet ensimmäisen pallolaajennuksen läpi. Toiset alkavat vasta kolmannen pallolaajennuksen jälkeen miettiä, pitäisikö nyt oikeasti tehdä jotain näiden elämäntapojen eteen. Joillekin tulee mieleen ajatus, että jos ei tarvitsisikaan alkaa käyttää lääkkeitä, ja he alkavat tehdä muutoksia ennen varsinaista sairastumista.

Olet ollut Kymenlaakson Sydänpiirin toiminnanjohtajana vuodesta 1998. Mitkä sydänsairauksiin liittyvät asiat ovat muuttuneet tänä aikana?
— Tietoa on tullut lisää ja sepelvaltimotaudin hoitomuodot ovat muuttuneet. Kun aloitin, kurssilaiset olivat pitkälti ohitusleikkaukseen jonottajia. Nykyään jonoja ei ole, koska pallolaajennuksia tehdään paljon enemmän. Koska sairaalassaoloajat ovat nykyään niin lyhyitä, moni jää vähän tyhjän päälle. Ennen sairaalassa maattiin infarktin jälkeen viikkotolkulla, ja moni ehti sopeutua. Pallolaajennuksesta tullaan saman tien kotiin, ja siinä saattaa jäädä olo, että ”mitäs tässä nyt on tapahtunut?”

Kimmo Puhakka

Sydän tekee hyvää -messut, Ksaon liiketalouden toimipiste (Salpausselänkatu 57), la  1.10. kello 10—13.

Viikon lukijakuva

 

 

 

Klikkaamalla "Kaupunkilehdet kiitos!" -kuvaa, voit imuroida Sanomalehtien liiton sivulta tekstin postilaatikkoosi tai oviluukkuun, jolloin kotiisi jaetaan vain kaupunkilehti, mutta ei suoramainoksia.